Oulu laajentaa avointa WLAN-verkkoaan

Moni taisi tämän huomatakin jo toisaalla, mutta noteerattakoon lyhyesti, että Oulun kaupunki tiedottaa laajentavansa kaikille avointa panOulu-verkkoaan 400 uudella tukiasemalla 400-vuotisjuhlan kunniaksi. Ennestään Oulussa on 250 tukiasemaa eri puolilla kaupunkia, jotka näkyvät kartalla. Vähän vastaava, mutta osin kaupallinen verkkohanke on muun muassa Turussa toimiva Sparknet, jota muun muassa korkeakouluopiskelijat ja -opettajat käyttävät jo laajasti. Myös Lahden kaupunki harkitsee avointa kaupunkiverkkoa (kirjoitus ja keskustelua).

Nämä avoimet ja "ilmaiset" kaupunkiverkot jakavat mielipiteitä. Moni on iloinen, että tietoverkko ja pääsy internetiin ymmärretään osaksi yhteiskunnan peruspalveluita, kuten tiet tai sähkön ja veden jakelu. Osa taas paheksuu julkisten varojen käyttöä verkkojen rakentamiseen, joka tulisi jättää yksityisten yritysten bisnekseksi.

Molemmat lienevät oikeassa. Kunnat ja valtiot eivät voi rakentaa kaikkea, mutta toisaalta palveluiden leviäminen ja käyttö ei aina etene kovin nopeasti markkinavetoisesti. Kunnan selvä intressi on tietysti luoda nykyaikainen imago ja siten toivottavasti houkutella alueelle uusia yrityksiä ja työntekijöitä.

Elisalta ja TeliaSoneralta myös videopuhelut

Soittelin toista juttua varten operaattoreille kyselläkseni videopuheluista ja selvisi, että Elisa ja TeliaSonera Finland ovat melko äskettäin muuttaneet kantojaan myönteisimmiksi 3G-videopuheluita kohtaan. Suoraa lupausta videopuheluiden kaupallisesta lanseerauksesta ei anneta, mutta selkeästi annetaan ymmärtää, että palvelut ovat tulossa.

Olennainen muutos "päätelaitteiden kehityksessä" tuntuu olevan kahden kameran Nokia 6680, jonka toimitukset kauppoihin on jo aloitettu. Elisalla ja Soneralla ei tosin kehdata suoraan sanoa, ettei palvelua kannata lanseerata, jos Nokialla ei ole sopivanlaisia puhelimia markkinoilla. Oikeita teknisiä haasteitakin vielä on, esimerkiksi yhdysliikenne eli videopuhelut Elisan ja Soneran verkkojen välilllä ei vielä toimi. Vähän lisätietoa irtoaa uutisestani.

Tavallinen piirikytkentäinen videopuhelu on UMTS-verkon peruspalvelua, joka toimii kokemusteni perusteella jo luotettavasti esimerkiksi Nokian, Samsungin ja Sony Ericssonin puhelinten välillä.

Lisämausteen tuo kuitenkin Nokian kaavailema IMS-palvelimiin ja SIP-protokollaan perustuva videon jakaminen, joka vaatii erikseen tuen päätelaitteelta ja operaattorilta. Idea on se, että video voidaan ottaa keskusteluun mukaan kesken puhelun siksi aikaa, kun videokuvaa halutaan näyttää.

Verkkotoimittajista myös ainakin Ericsson ja Siemens ovat innostuneet IMS:stä, koska ne toivovat pääsevänsä myymään operaattoreille uusia purkkeja ja softaa.

Nokia 8800 julki luksuskategoriaan

Nokia ei ole tuonut 8000-sarjan Premium-kategooriaansa puhelimia pitkiin aikoihin. Ensimmäinen tänä vuonna julkistettavista on näemmä Nokia 8800.

Nokian odotetaan herättävän luksussarja uudelleen henkiin ainakin kahdella tai kolmella julkistuksella tänä vuonna. Huhujen mukaan 8650 olisi Series 60 -malli 3G-tuella ja 8920 taas luksussarjan ykköspäästä.

Nokia 8800:n hinta-arvio on 750 euroa ennen paikallisia veroja. Lisätietoa saa Nokian esittelysivuilta.

8800 näyttää minusta tyylikkäältä, mutta aivan tämä ei ole se luksusmalli, josta itse maksaisin "mitä vain". Perusvaatimus kun minulla aina on, että laitetta voidaan käyttää läppärin kanssa, ja vaikka tässä EDGE- ja Bluetooth-tuet ovatkin, jään kaipaamaan WCDMA-tukea. Hinta tuntuu myös kokonaisuuteen nähden melko korkealta, mutta sehän on kai osa tuotteen vetovoimaa.

Reilut 4000 Qtekiä Suomessa

Windows Mobile -kämmenmikroja ja -älypuhelimia maahantuovasta M-Technologysta arvioitiin eilen uutiskomennttejani varten, että näitä Windows Mobile -laitteita on toimitettu Suomessa jakelukanaviin reilut 4000 kappaletta. Suosittu on ollut erityisesti Qtek 2020, jota yksinään on toimitettu tuosta reilut 2000 eli noin puolet. Samalla puhelimesta julkistettiin uudistettu versio 2020i, jossa on nopeampi suoritin (Intel XScale 520 MHz), 1,3 megapikselin kamera ja WLAN-tuki (802.11b).

Nämä Qtekit ovat samassa hinta- ja ominaisuusluokassa esimerkiksi Nokian kommunnikaattoreiden kanssa, joista Nokia ei kuitenkaan anna julki maa- tai tuotekohtaisia myyntilukuja. Tukkureita lähellä olevat lähteeni ovat kuitenkin vihjanneet, että suurimmalla maahantuojalla ja jakelijalla Anglo Nordicilla olisi ollut alkuvuodesta reilut 4000 Nokia 9500:aa ennakkotilauksessa. Myös Soneran tukussa on tiettävästi ollut tuhansia 9500-ennnakkotilauksia. Näin ollen jo 9500-kommareita voisi arvioida myydyn Suomessa lähemmäs 10 000 kappaletta. Minulle saa lähettää anonyymiä palautetta, jos tietää paremmin. :)

Elisan johtajat arvioivat pari päivää sitten ICT Forumin tiedotustilaisuudessaan, että Suomessa olisi myyty yhteensä vasta 50 000 -- 75 000 niin sanottua älypuhelinta. Arvio kuulostaa yllättävän pieneltä, koska jo syksyllä 2003 esimerkiksi Soneralta kerrottiin, että Series 60 -puhelimia oli heidän asiakkaillaan käytössä reilut 30 000 kappaletta. Tämän jälkeen on tullut uusia ja edullisempia S60-puhelimia markkinoille.

Kyse ei siis ole kovin vertailukelpoisista luvuista. Suomessa ei ole jälleenmyyntiportaan markkinoiden seurantaa, vaan julkisuudessa olevat arviot ovat perustuneet Elektroniikan tukkukuappiaiden tiedotteisiin. Tämä alue odottaakin vielä tutkimista: mitä puhelimia suomalaiset oikeasti käyttävät ja mitä niillä tehdään.

Tulipa tästä rönsyävä kirjoitus, kadotin punaisen langan jossain välissä.

Matkapuhelimen käyttö USA:ssa

M:Metrics-niminen tutkimusyhtiö on julkaissut raportin ja tiedotteen USA:n matkapuhelinkäytöstä. Sen mukaan 58% käyttäjistä tekee puhelimellaan muutakin kuin puhuu, esimerkiksi tekstiviestejä lähettäisi tai vastaanottaisi tutkimuksen mukaan 37,4% käyttäjistä. Alla on muitakin poimintoja:

• mobiili sähköposti: 13,9%
• soittoäänien lataus: 12,9%
• web-surffaaminen selaimella: 12,7%
• pikaviestit: 8,4%
• tekstiviestihälytykset: 8,4%
• kuvaviestit puhelimiin tai sähköpostiin: 6,8%
• kännykkäpelit: 3,3%

Kasvuvaraa on siis edelleen huimasti, eivätkä tekstiviestin käyttömäärät ole lähellekään Eurooppaa ja Suomea. Onkin kiinnostavaa nähdä yleistyvätkö pikaviestit ja sähköposti lopulta nopeammin, vai tuleeko tekstiviesteistä yhtä kiinteä osa viestintäkulttuuria kuin Euroopassa.

Sähköpostia pukkaa puhelimiin

Elisa, Saunalahti ja TeliaSonera ovat viimeaikoina tiedottaneet aktiivisesti matkapuhelinten sähköpostista. Tämä on perusteltua, sillä onhan sähköposti toivotuimpia palveluita puhelimissa. Osin sekavaa on ollut se, että asiaa on mystifioitu monimutkaisemmaksi kuin onkaan, ainakin kuluttajien ja pienyritysten osalta.

Otin itse sähköpostin arkikäyttöön vuonna 2002 hankittuani Nokia 7650:n. Siinä sähköpostin käyttöliittymä ja ominaisuudet olivat jo miellyttävällä tasolla. Viestien hakeminen ajastetusti ei onnistunut heti, mutta puhelimeen sai melko pian kolmansien osapuolien ohjelmia tätä varten. Silti Elisa puhui tämänpäiväisessä tiedotteessa siitä, kuinka tähän asti sähköpostia on kännykällä luettu vain hankalasti WAP:sta.

Toinen väärinkäsitys syntyy helposti siitä, että sähköposti puhelimessa vaatisi aina jotain erityistä palvelua. Tilannehan on, että tavallisen IMAP4- tai POP3-postilaatikon lisäksi riittää GPRS- tai 3G-datayhteys, jolla vain päästään internetiin. Jos kuluttaja tai pienyritys käyttää tavallista IMAP4- tai POP3-sähköpostia PC:llä, ei sama ole matkapuhelinverkossa juuri monimutkaisempaa tai turvattomampaa.

Yrityksille tilanne on tietysti monimutkaisempi, koska ne haluavat kalenterin ja sähköpostin puhelimeen reaaliaikaisesti ja niin, että samat tiedot tallentuvat myös sähköpostipalvelimelle. Eli kun puhelimesta lähetetään viesti, se menee myös sähköpostipalvelimen lähetettyihin viesteihin ("sent items").

Tällaisia tarjoavat jo esimerkiksi suomalainen Smartner, jonka tekniikkaan muun muassa EUnetin tarjoama palvelu perustuu. Elisa taas käyttää Vodafonen lisensoimaa yhdysvaltalaisen Viston ohjelmistoa. Yhtiöiden tekniikat ovat osin samanlaiset, ja ne käräjöivätkin patenttikiistan merkeissä USA:ssa. Molemmissa on client-server-malli, jossa puhelimeen tulee automaattipäivityksistä ja salauksesta huolehtiva client ja palvelimen vierelle vastaava, joka kommunikoi Microsoft Exchangen tai Lotus Dominon kanssa.

Toinen vaihtoehto olisi käyttää vain puhelimen omaa sähköpostiohjelmaa ja salata liikenne VPN:llä, mutta tämä ei ole jostain syystä yleistynyt kovin näkyvästi. Olisikohan ongelma siinä, että nykyiset toteutukset vaativat myös yhden tai muutaman valmistajan verkkoinfraa, kuten VPN-yhdyskäytäviä Ciscolta, Check Pointilta jne? Suomessa pk-yritykset käyttävät aika paljon Microsoftin omaa VPN-toteutusta (PPTP), jota tukevat tällä hetkellä lähinnä Windows Mobile -laitteet. Sen avulla kun VPN:n voi toteuttaa jopa kotikoneelle sangen helposti (halvalla).

Operaattoreiden toive on myydä erityisesti yrityksille sähköpostipalvelua 5-15 eurolla per työntekijä kuukaudessa (ennen veroja). Tämä tuntuu kovalta siihen nähden, että ainakin pienyrittäjä pärjää yleensä vain puhelimen omalla kalenteri- ja postiohjelmalla. Puhelinten vakio-ohjelmissa ei yleensä vielä ole push-ominaisuutta, mutta viestien haku voidaan sentään ajastaa esimerkiksi 30 minuutin välein virka-aikana tehtäväksi.

Minä joka tapauksessa uskon kovasti kännykkäsähköpostiin. Lempiesimerkkini on hyvä tuttavani, reilut 50-vuotias yrittäjä, joka on aiemmin Nokia 7650:n ja nykyisin Sony Ericsson P910:n sähköpostiohjelmalla helpottanut kovasti elämäänsä ja lisännyt vapaa-aikaansa. Hänellä ei ole ollut nettiyhteyttä kotona, joten mies on ajanut edestakaisin asiakkaiden ja toimiston välillä sähköpostien perässä. Pienet datasiirtokulut sähköpostista eivät ole tässä kokonaisuudessa mitään verrattuna sähköpostin tuomaan ajansäästöön ja vapauteen.

Elisalta laskeskeltiin tiedotustilaisuudessa eilen, että jos 4000 euroa kuukaudessa ansaitseva ylempi toimihenkilö käyttää mobiilisähköpostia keskimäärin 15 minuuttia päivässä, tämä tuo yritykselle säästöä 1500 euroa vuodessa voitetun työajan kautta. Esimerkki on aika teoreettinen ja rohkea, mutta onhan työajan säästämisessä jotain perää. Itse lasken sähköpostin puhelimessa tärkeimmäksi eduksi yhteydenpidon nopeutumisen. Esimerkiksi työmatkalla ollessa asiat eivät seiso paikallaan siksi, että yksi ihminen on sähköpostin tavoittamattomissa.

Kytkykauppa tulee, ei tule, tulee ehkä ...

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa tutkivansa 3G-palveluiden ja -puhelimien myynnin edistämistä mahdollisesti sallimalla kytkykaupan näiden osalta, mutta ei nykyisissä 2G-liittymissä ja -puhelimissa. Tämä olisi tulossa syksyn viestintämarkkinalain uudistuksen myötä, josta kirjoitin jo aiemmin.

Kovasti nyt kuulostaa siltä, ettei ministeriö osaa päättää mitä tehdä asiassa. Yhtäältä kytkykaupan pelätään vääristävän kilpailua, mutta toisaalta sen uskotaan piristävän uusien palveluiden kysyntää ja tarjontaa.

Vaarana tässä on luoda niin sekava lainsäädäntö, ettei kukaan enää tiedä mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Esimerkki tästä on Saunalahden puhelinvuokraus, jota viestintävirasto kertoo selvittävänsä ministeriölle, mutta ei ole vielä osannut esittää kantaansa.

Eivätkä laitevalmistajat ja operaattoritkaan ole aivan yhtä mieltä 3G:n määritelmästä. Joillekin se tarkoittaa nimenomaisesti CDMA2000- tai UMTS-/WCDMA-verkkoja ja -päätelaitteita, toisille taas "kolmannen sukukupolven palveluita", kuten vaikkapa uutisvideoiden katselua jo (E)GPRS-puhelimilla.

Mobiiliosaajien rekrytoinnista

Maanantaina 4. huhtikuuta on Helsingin Mobile Monday -tilaisuuden teemana mobiiliosaajien rekrytointi, mikä kiinnostanee alalta töitä tai osaajia tekijöitä etsiviä.