Missä viipyy Suomen mobiiliporno?

Kollega Kari linkkivinkkasi Wiredin artikkeliin Sony PSP:stä ja mobiilipornosta. Ajatushan ei ole uusi, sillä pornosta on ennustettu jo toista vuotta kovaa hittiä mobiilipalveluissa.

Tarkemmin lähteitä tarkistamatta tyydyn toteamaan, että uutistoimisto Reuters uutisoi taannoin maailman mobiilipornomarkkinoiden olleen vuonna 2004 jo 400 miljoonaa euroa. Tutkimusyhtiö Strategy Analytics taas on ennustanut, että vuonna 2010 kaikesta maksullisesta mobiilisisällöstä vain viitisen prosenttia on ns. aikuisviihdettä. Syy laimeaan osuuteen on SA:n mielestä operaattoreiden hinnoittelumalleissa ja päätelaitteiden pienissä näytöissä.

Pornon hittikelpoisuuteen on helppo uskoa, mutta missä mobiiliporno näkyy Suomessa? Olen joskus ohimennen nähnyt uutisissa pari hassua palvelua, joissa saa tekstiviestillä läähätyspuhelun paluusoittona tai ladattua pari videota kännykkään, mutta eiväthän nämä juuri näy missään. Vai näkyvätkö? Kun Suomessa kehdataan surutta mainostaa sikahintaisia chatteja ja tekstiviestipelejä lapsille ja teineille, luulisi ettei kännykkäpornoakaan voisi olla huomaamatta.

Saunalahden GSM-liittymien kasvu

Saunalahti tiedottaa GSM-liittymien asiakasmääränsä kasvaneen tammi-maaliskuun aikana noin 48 000 liittymällä noin 466 970 liittymään. Saunalahti ei tässä tiedotteessa paljasta GSM-asiakkaidensa keskilaskutusta (arpu), mutta viimeksi julkistettaessa se oli noin 35 euroa, eli viidestä kymmeneen euroa alhaisempi kuin Elisalla ja Soneralla.

Toinen merkittävä luku on Saunalahden korkea asiakasvaihtuvuus (churn), joka on ollut vuositasolla 50,1%.

Saunalahdelle positiivista on se, että asiakkaista jo 400 000 on saatu virtuaalioperaattorin piiriin. Tämä tarkoittaa, että operaattori saa laskevan liikenteen korvauksia eli terminointimaksuja niiltä operaattoreilta, joiden verkoista (Elisa, Finnet/DNA Finland ja Sonera) puhelut tulevat. Suomeksi sanottuna Saunalahti saa siis osan tuotosta, kun sen asiakkaille soitetaan isompien operaattoreiden verkoista. Palveluoperaattoriasiakkaiden osalta terminointimaksuja ei tilitetä.

Avoin kysymys on se, mitä Liikenne- ja viestintäministeriö tekee viestintämarkkinalain kanssa, jonka uudistusta kaavaillaan taas syksyksi. Ministeriö haluaa Suomeen lisää virtuaalioperaattoreita ja selkiyttää pelisääntöjä nykyisestä, sillä lainsäätäjän mielestä on ollut epäselvää missä palveluoperaattorin ja virtuaalioperaattorin raja menee.

Ministeriön käsitys on, että virtuaalioperaattorit pystyvät tuomaan markkinoille uusia palveluita edullisemmin, joustavammin ja nopeammin kuin palveluoperaattorit, joten näistä toivotaan piristysruisketta mobiilipalveluiden tarjontaan Suomessa.

Mobile Enterprise 2005 (Helsinki)

Koulutuspalveluita tarjoava Tieturi kumppaneineen järjestää 9.--10. toukokuuta Helsingin Wanhassa Satamassa Mobile Enterprise 2005 -konferenssin. Ohjelma näyttää kiinnostavalta, joskin hyvin suomalaislähtöiseltä. Lehdistötilaisuuteen ovat järjestäjän mukaan lupautuneet puhujiksi muun muassa TeliaSonera Finlandin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Ylen tuore toimitusjohtaja Mikael Jungner ja Digian toimitusjohtaja Jari Mielonen, joten eiköhän osanotto ole taattu. Varsinaiset konferenssipuhujatkin ovat ajankohtaisia.

Today-näkymät mobiililaitteissa

Minulle tärkeimpiä syitä PDA:n tai älypuhelimen käyttämiselle on kalenterin ja sähköpostin pitäminen ajan tasalla. Muistan vielä, kun aikoinaan yritin pitää menot ja muistettavat asiat järjestyksessä paperikalenterissa tai ulkomuistissa. Eihän siitä mitään tullut, koska kalenteri ei kulkenut aina mukana tai sitä ei tullut otettua esille. "Kyllä minä tämän muistan", jne. Peruspuhelimen kalenterikaan ei kokonaan ratkaissut asiaa, koska kalenteri piti erikseen kaivaa esille parin valikon takaa.

Nykyisin pidän parhaana ratkaisua, jossa mobiililaite muistuttaa uusista viesteistä, keskeneräisistä tehtävistä ja erityisesti seuraavista kalenterimerkinnöistä heti työpöydällä, Today- eli Tänään-näkymässä. Tämä on toteutettu nykyisissä käyttöliittymissä yllättävän huonosti.

Positiivinen pieni parannus onkin nähdä Nokia 6680:n hieman viilattu Series 60 -työpöytä. Päävalikkoon on tuotu valittavat pikalinkit ja ainakin seuraava kalenterimerkintä. Vaan en ainakaan keksi miten tähän saisi haettua myös uusimmat teksti- ja sähköpostiviestit tai useammankin kalenterimerkinnän.

Tämä hieman uudistettu Series 60 -valikko tulee ymmärtääkseni varsinaisesti Series 60 3rd Editionin ja Symbian 9.0:n myötä, joten 6680 lienee jonkinlainen evoluutiomainen kokeilu.

Informatiivisin ja ammattikäytössä toimivin on minusta Microsoftin Pocket PC:n ja SmartPhonen päävalikko ja työpöytä, joka näyttää oletusarvoisesti uusimmat kalenterimerkinnät, tehtävät, sähköpostiviestit, synkronoidut viestit ja SMS-viestit (puhelinmalleissa).

Silti monissa selkeästi ammattikäyttöön suunnatuissa laitteissa, kuten Nokian kommunikaattoreissa (Series 80), Sony Ericsson P900/P910:ssa (UIQ) tai PalmOne Treo 650:ssa (Palm OS 5.x) ei ole myöskään tällaista "dynaamista" Today-näkymää päävalikkona, joten niissä kalenteri, sähköpostit ja muut tärkeät tiedot on muistettava kaivaa erikseen esille. Olen huomannut, että aika moni kommunikaattorinkaan omistaja ei tämän takia muista käyttää sitä kalenteria, joka sinänsä on sovelluksena aivan toimiva.

Toki kaikille laitteille on saatavana kolmansien osapuolien laajennuksia, jotka hieman kurovat Microsoftin käyttöliittymien etumatkaa. Vaan enpä ole vielä nähnyt hyviä vaihtoehtoja ainakaan Series 80:lle tai Palm OS:lle. Otan mielelläni ehdotuksia vastaan. Niitä odotellessa pidän edelleen kiinni informatiivisesta Today-näkymästäni.

Push ja pull

Toinen tärkeä puoli käytettävyyttä ovat ajastuksen ja automaattisten hakujen toiminnot. Esimerkiksi uusimmissa Series 60 -versioissa voidaan sähköpostit tarkistaa ajastetusti halutuin väliajoin, mikä taas ei oletusarvoisesti onnistu kaikissa Windows Mobile -laitteissa. IMAP4- tai PO3P-postilaatikon tarkistaminen vaikkapa 30 minuutin välein arkisin klo 09.00-17.00 on melko kätevä ominaisuus.

Saunalahden puhelinvuokrauksesta

Saunalahti tiedotti aloittavansa matkapuhelinten vuokrauksen. Kyseessä on 18 kuukauden määräaikainen sopimus, jolla puhelimen saa käyttöönsä tällä hetkellä 4,95--19,99 euron kuukausimaksulla. Sen jälkeen puhelin joko palautetaan tai asiakas voi vuokrata uuden puhelimen.

Saunalahden johtaja sanoi uutiskommentteja varten, ettei kyseessä yhtiön mielestä ole kytkykauppa, koska puhelinta ei itse asiassa myydä eivätkä puhelimet ole SIM-korttilukittuja. Kiistaton asia ei ole, ja Viestintäviraston virkamies sanoikin MTV3:n / Kauppalehden uutisille, että virasto tutkii asiaa ja pitää sitä kytkykaupan rajan kokeiluna.

Pyörittelin itse noita kuukausimaksuja nopeasti Excelissä, enkä oikein löytänyt tilannetta, jolla saisin tuollaisesta vuokraamisesta kannattavaa. Siihen tulokseen päädyin, että jos on tottunut vaihtamaan uuteen puhelimeen 6--12 kk välein, diili ei ainakaan kannata sopimuksen 18 kk määräaikaisuuden takia. Jos taas on tottunut käyttämään samaa puhelinta jopa kolmesta viiteen vuotta, tulee halvemmaksi taas ostaa oma. Vuokrapalvelussahan ei lasketa puhelimelle arvonalennusta, vaan vanhasta romustakin maksetaan täyttä vuokraa. Tietysti asiakas voi vuokrata uuden puhelimen ja toivoa saavansa sen taas edullisemmin kuin vanhan.

Hyvää tässä on tietysti se, että tarvittavat asetukset ovat puhelimissa valmiina ja monet palvelut ovat heti käytettävissä. Minusta tuntuisi silti loogisemmalta sallia kytkykauppa kokonaan, jos tällainen välimuotokin sallitaan.

Kotikoneesta oma mediapalvelin

Orb Networks on avannut melko kiinnostavan palvelun. Orb lupaa tehdä kotikoneesta (Windows XP tai Windows XP Media Center) henkilökohtaisen mediaportaalin, jonka musiikki, tv-ohjelmat, valokuvat ja videot voidaan avata laajakaistayhteyden kautta mistä ja milloin tahansa käytettäväksi. Päätelaitteelle ei tarvita erityistä tukea, vaan Real- tai Windows Media -toisto-ohjelman pitäisi riittää.

Palvelun luvataan sovittavan kaistan tarve ja videon koko reaaliajassa päätelaitteelle sopivaksi. Tässä vaiheessa kohdealustaksi tosin sanotaan lähinnä WiFi-tasoiset yhteydet, eli GPRS-yhteyksien laatu ei vielä riitä laadukkaaseen mediatoistoon.

Orbin CEO Ted Shelton kertoi palvelusta Mobile Mondayn tilaisuudessa USA:ssa, jonka voi kuunnella netissä. Mies muuten mainitsee erityisesti suomalaiset esimerkissään.

Orbin näkemys on se, että kuluttaja omistaa kaiken jo hankkimansa elokuva-, musiikki- ja tv-sisällön, eikä siitä tarvitse maksaa uudelleen. Tämä herättää varmasti kuluttajien kiinnostuksen ja myötätunnon, mutta taatusti myös ärsyttää elokuva- ja musiikkiteollisuuden. Nähtäväksi jää kuinka nopeasti MPAA ja RIAA ovat palvelun kimpussa USA:ssa. Tässä vaiheessa käyttäjiä on ilmeisesti vain joitain tuhansia, mikä ei vielä järisytä USA:n mannerta.

Harmillisesti palvelu on auki vasta amerikkalaisille, mutta sen luvataan toimivan myöhemmin myös Euroopassa.

Digiboksista ja kiintolevytallentimesta

Otin viikko sitten kotiin testiin Handanin kaapeliverkon digiboksin, jossa on 120 Gt kiintolevy ja kaksi viritintä. Olen huomannut, että suhde televisioon mediakuluttajana on muuttunut paljon. Voin katsoa ohjelmia silloin kun huvittaa ja vaikka siirtää katsomisen tauolle kesken ohjelman. Olen itse asiassa katsonut useampia ohjelmia kuin aiemmin, koska nyt olen nähnyt niitäkin, jotka ovat aina tulleet "väärään" aikaan. Eikä ole enää väliä unohtaako jonkun ohjelman, koska suosikit tallentuvat automaattisesti kiintolevylle. Ohjelmien tallentaminen on helppoa. Tähän riittää, että graafisesta ohjelmaoppaasta (EPG) klikkaa haluamiaan ohjelmia, ja hyväksyy kellonajat.

Mobiililaitteisiin tämä liittyy sikäli, että tässä olisi paljon mahdollisuuksia hyödynnettäväksi. Miksei digiboksia voi kauko-ohjata kännykällä, esimerkiksi tallennusten ajastuksessa? Miksei ohjelmia voi napinpainalluksella kopioida puhelimeen sopivassa koossa Bluetoothin tai muistikortin kautta?

Arvelen, että näin tulee käymään, ja kysyntäähän on jo. Tähän asti tällaiset viritykset on vain joutunut rakentamaan pääasiassa itse. Rakennuspalikat ovat periaatteessa yksinkertaiset; Linux-kone, antenni-, kaapeli- tai satelliittilähetysten DVB-sovitinkortti ja PVR-/VDR-softa. Tai vaihtoehtoisesti digiboksi, josta elokuvat ja ohjelmat saa mobiililaitteeseen suoraan tai PC:n kautta.

Pisimmällä kodin viihdekeskuksen konseptin tuotteistamisessa tuntuu olevan tällä hetkellä Microsoft, jonka Windows XP Media Center 2005 -käyttöjärjestelmä (ja mobiililaitteiden Portable Media Center -versio) tukee periaatteessa kaikkia näitä toimintoja. Harrastajat suosivat Linuxia, mutta VDR-softien virittelyssä tarvitaan vielä osaamista, eikä kuluttaja voi hakea valmista tuotepakettia monestakaan kaupasta. Viime viikolla tosin näin Linux-pohjaisen Dreamboxin ison KaDeWe-tavaratalon hyllyllä Berliinissä.

Laitevalmistajat näyttävät pelkäävän tällä hetkellä tekijänoikeussyytöksiä, joiden vaikutuksesta esimerkiksi tässä Handan-boksissa on videoiden kopiointi ulospäin USB-liitännän kautta estetty ohjelmallisesti. Topfieldin vähän vastaavassa laitteessa (5100-sarja) sekin tosin onnistuu. Sitä en kuitenkaan raski hankkia, kun maksaa Suomessa noin 600 euroa.

Teknisesti kätevin liitäntätapa olisi kuitenkin 802.11b-/g- tai Ethernet-sovitin ja HTTP-pohjainen hallintaliittymä. Sen jälkeen esimerkiksi digiboksin kauko-ohjaus onnistuisi melkein millä tahansa web-selaimella varustetulla laitteella. Ja puhelimeen voisi tarvittaessa tehdä helppokäyttöisemmän kaukosäätimen oloisen käyttöliittymän.

Nokian idea Bluetoothista digibokseissa on ihan hyvä, mutta vähän etuajassa. Kamerapuhelimen kuvanlaatu ei ole ollut vielä riittävän hyvä, jotta olisi vaikkapa paljon lomakuvia puhelimessa. Toisaalta tiedonsiirto on ollut vielä liian hidasta, jotta esmes kymmeniä kuvia viitsisi katsella television kautta. Eikä ominaisuudesta ole ratkaisevaksi kilpailutekijäksi, kun Nokian Mediamasterit ovat muilta osin kilpailijoihin nähden heikosti varusteltuja, käytettävyydeltään surkeita ja silti kalliita.