Kämmentelkkarin vaihtoehdot

Kuluneen viikon ykkösaihe Suomen mobiilimaailmassa on ollut kännykkä-tv eli Nokian, Elisan, TeliaSoneran, MTV3:n, Nelosen ja Ylen julkinen DVB-H-pilotti 500 käyttäjälle. Palvelu maksaa jo pilottikäyttäjille vajaat viisi euroa kuukaudessa, ja tarkoitus on selvittää millaiset ohjelmat ja mihin hintaan kuluttajia voisivat kiinnostaa.

Sillä välin katselen jo reaaliaikaisia ja jälkitaltioituja televisiolähetyksiä ilmaiseksi langattomassa lähiverkossa kotona ja muutamissa julkisissa pisteissä Helsingissä. Internetissä on jo reilusti TV- ja videotarjontaa, jota voi katsoa RealPlayer- tai Windows Media Playerillä.

Kaupalliset kanavat voivat tietysti halutessaan laittaa vaikka kaikki munat yhteen koriin, mutta julkisin varoin toimivan Ylen ei pitäisi minusta sitoutua jatkossakaan vain yhteen tekniikkaan. Internetissäkin voidaan välittää mobiililaitteelle soveltuvaa TV- ja videotarjontaa esimerkiksi 100 tai 200 kilobitin sekunnissa toistonopeudella. Vaikkapa CNBC:n 200 kilobitin ASF-striimi päihittää kuvan- ja äänenlaadussa Suomen nykyisen DVB-H-pilotin lähetykset. Siinä on muistaakseni laskettu, että noin 100 kbit/s striimillä yhteen DVB-kanavanippuun mahtuisi noin 50 kanavaa.

Nykyisessä DVB-H-pilotissa innostusta laimentaa, että lähetyksiä testataan Nokia 7710:lla, jonka DVB-H-palikkaa ei kuitenkaan tule kaupallisesti saataville. Massamarkkinoiden laitteissa vuonna 2006 tai 2007 saattaa hyvinkin olla paljon pienempi näyttö. Jos tällaisella laitteella kokemukset ovatkin hyviä, toimiiko sama kuitenkaan pienemmillä näytöillä?

Suomessa DVB-H etenee kivasti ja sille saatetaan myöntää yksi DVB-kanavanippu, koska Liikenne- ja viestintäministeriö tukee pilottia täysin. Toimilupa tulee hakuun ensi vuona, jos pilotista saadaan hyvät kokemukset. Jos ei saada, kanavanippua ei välttämättä anneta DVB-H:lle, vaan se voidaan tarjota lisäkanaville antennilähetyksiin (DVB-T).

Haaste suomalaisille TV-kanaville on, että päivä- ja yöohjelmien sisältöön on suhtauduttava aivan uudella tavalla, kun katselu ei rajoitu kotisohvalla vietettyyn aikaan. Nykyisinhän päivisin ja öisin tulee lähinnä chattiä, ostos-tv:tä ja uusintoja, joiden katsomisesta en itse ainakaan osaa kuvitella maksavani. Edes Ylen digitaalinen Yle24-uutiskanava ei ole vielä puoliksikaan 24-tuntinen. Voisin itse kuvitella katsovani kännykkätelevisiota silloin, kun en ole kotona tai muuten ison television lähellä. Tosin nuoret katsovat aiempaa vähemmän tyhmistinlaatikkoa iltaisinkin, joten ehkä silloin ollaan liikkeellä jossain, missä ohjelmia katsoaan mobiililaitteella. Näistä asioista varmaan pilotin kokemukset aikanaan kertovat.

Hyvä alku Suomessa ei kuitenkaan riitä, vaan tekniikan pitää tehdä läpimurto muuallakin. Esimerkiksi Ericsson arpoo vielä DVB-H:n, DMB:n ja muiden vaihtoehtojen välillä. Lisäksi tavallisia DVB-T-signaalin vastaanottimia voidaan valmistaa entistä pienemmässä koossa, kuten tämä pieni kämmenelle mahtuva digiboksi. Se soveltuu käytettäväksi vaikka kannettavien PC:iden kanssa.

DVB-H-lähetyksiä on käynnistymässä toki muuallakin, esimerkiksi BBC Worldillä (eli kanavan kaupallisella puolella) on alkamassa pilottikokeilu.

Isoista laitevalmistajista muun muassa Samsung ja Siemens esittelevät parhaillaan Cebit-messuilla DVB-H-konseptilaitteitaan. Hyvän katsauksen eri yritysten mobiili-tv-kehitykseen ja kilpaileviin teknikoihin saa DVB-H-haulla Prosessorista. Suomelle mobiilimaana pilotti on joka tapauksessa tuonut pääasiassa positiivista julkisuutta.

Kamerapuhelinten pikselimania kiihtyy

Olen kai jo pari päivää myöhässä, mutta Samsung ilmoitti Cebit-messuilla kehittäneensä seitsemän megapikselin kamerapuhelimen. Tämä innosti taloustoimittajat ja copy- & paste-mentaliteetin it-journalistit ennakoimaan kameravalmistajien konkurssia.

Järjellä ajateltuna pikselimäärän kasvattaminen tuntuu hölmöltä, kun muu tekniikka on jopa heikompaa kuin ensimmäisen sukupolven digipokkareissa. Vaan toimivatko kuluttajat järkiperustein? Pikseleillähän kameroita myydään lehdissä ja televisiossakin.

Kiinnostavaa tässä uutukaisessa on se, että siihen voidaan liittää erillinen ulkoinen putki, jolla optinen zoomikin saadaan käyttöön. Katso live-kuva Cebitistä.

Aiemmin Samsungilla on ollut jo viiden megapikselin malli Korean markkinoilla, josta löytyy esittely näytekuvineen. Samsung SCH-250 on siis Aasian markkinoilla saatava CDMA 2000 -puhelin. Se on tosin jo vuoden 2004 tavaraa eli ei välttämättä kerro kuvanlaadusta uusissa malleissa mitään.

Epäilemättä saamme kuulla Samsungin kilpailijoilta hetken aikaa, ettei näin paljon pikseleitä kannata puhelimeen tunkea. Paitsi sitten kun tekevät sen itse. Kuluttajien käyttäytymistä on vaikea ennakoida, mutta kaipa nämä kamerapuhelimet syövät vuonna 2006 tai 2007 ainakin halvimpien digipokkareiden markkinat. Jos tarve on vain näppäillä jotain pieniä pikakuvia webiin, puhelin on jo kätevämpi kuin erillinen kamera.

Mozillan mobiiliselain etenee

Avoimen lähdekoodin Mozilla-yhteisön kehittämästä mobiiliselaimesta Minimosta (Mini-Mozilla) on julkaistu ensimmäiset live-kuvat Windows CE -laitteilla. Kiinnostavaa on se, että tähän asti selainta on kerrottu kehitettävän Linux- ja Symbian-käyttöjärjestelmille, mutta nyt projektiryhmä hakee Windows CE -kehittäjiä.

Yritin asentaa Minimon betan HP iPAQ hx7400:aan ja Qtek S100:aan, mutta molemmissa sovellus vain kaatuu. Kehittäjä kertoikin CNET News.com:lle, että julkinen suuren yleisön beta on luvassa vasta neljän kuukauden päästä.

Kiinnostavan Minimosta tekee se, että sitä rahoittavat hyvin eri tahot. Huhu-uutisen mukaan Nokia tukee hanketta taloudellisesti. Windows CE -version kehittäminen tarkoittanee, että tukijoita on muuallakin. Microsoftin Windows CE -pohjaisten laitteiden Pocket Internet Explorer on edelleen sangen vaatimaton selain, mutta Microsoft ei tätä myönnä eikä tunnu selaintaan juuri kehittävänkään. Toisaalta se nyt ainakin on varmaa, ettei Microsoft ainakaan tue Minimon kehitystä.

Mozilla on selainmarkkinoilla pieni ja pippurinen toimija. Esimerkiksi omia selaimiaan kehittävällä Microsoftilla on miljardiluokan tuotekehityskoneisto, mutta koko Mozilla-yhteisö pyörii noin parin miljoonan dollarin vuosibudjetilla. Siihen nähden on hämmästyttävää, että selaimet ovat vielä olleet parempiakin kuin useimmat kaupalliset haastajat.

Nähtäväksi jää toistuuko menestystarina mobiiliselaimissa, ja miten haasteeseen vastaa Opera, joka sai mobiiliselaimensa UIQ:n vakioselaimeksi, muttei päässyt yhtä tiiviiseen yhteistyöhön Nokian kanssa. Juuri kun moni luuli, että Opera on Nokian Symbian-puhelinten vakiovaruste, monien puhelinten mukana ei ole enää sitä tullutkaan, vaan japanilaisen Accessin kehittämä Netfront.

Henkilökohtaisesti pidän Operaa edelleen parhaana puhelin- ja PDA-selaimena, kunhan laitteessa on riittävästi muistia ja tehoa. Esimerkiksi Nokia 3650/3660/7650:aan asentaisin mieluummin suomalaisen Anygraafin Doris-selaimen jo muistin vähäisyyden vuoksi.

Puhelimet, PC ja viihde-elektroniikka

Nokia ja Sony Ericsson paljastivat Cebit 2005 -messujen julkistuksensa ennakkoon. Nokia esitteli peruspuhelimia ja Sony Ericsson Walkman-mallin ja viisi muuta puhelinta. Monet muutkin yritykset ovat paljastaneet tuotteensa ennakkoon eivätkä pidä Cebitissä lehdistötilaisuutta.

Kollega Pekka Pekkala kirjoitti sunnuntain Hesarissa (vaatii tilaajatunnuksen), että tämä johtuisi siitä, että puhelimet kelpaavat lähinnä kaukosäätimiksi kasvavilla kodin digiviihteen markkinoilla eivätkä siten kiinnostaisi enää digimedian ykkösmessuilla. Alla on lainaus artikkelista:

"Matkapuhelimen valmistaminen ei vaadi enää erityistaitoja, joten ehkäpä it-alan pellepelottomat ovat suunnanneet katseensa jo muualle. Yksi Cebitin kiinnostavimmista näyttelyistä tulee olemaan kodin digitalisoitumista esittelevä osasto. Siellä kännykälle on varattu enintään kaukosäätimen rooli."

Henkilökohtaisesti en usko, että lähellekään noin tulee käymään. Ensinnäkin kamerapuhelimia myydään jo enemmän kuin oikeita digikameroita. Tämä vaikuttanee olennaisesti kuluttajakäyttäytymiseen. Niistä siirretään varmasti kuvia esimerkiksi digibokseihin ja muihin laitteisiin katsottavaksi ja tulostettavaksi.

Toiseksi kiintolevyt ovat tulossa puhelimiin jo tänä tai ensi vuonna. Se tarkoittaa, että musiikkia ja videoita kuvataan ja siirretään entistä enemmän. Ihmiset tallentavat esimerkiksi TV-sarjoja ja siirtävät ne puhelimeensa matkalla katsottavaksi. Tai katsovat televisiosta puhelimella kuvaamiaan videopätkiä. Laadun ei tarvitse olla yhtä hyvää kuin oikeilla digikameroilla.

Viihde-elektroniikan ohella puhelimen ja PC:n yhteiskäyttö lisääntyy varsinkin nuorilla kuluttajilla. Näin arvioi ainakin TeliaSoneran pääjohtaja Anders Igel, jonka tapasin perjantaina Helsingissä. Hän kertoi nuorisoraadin palautteen pohjalta siitä, millaiset käyttötavat ja palvelut 16--24-vuotiaita nuoria tuntuvat kiinnostavan. Igel ei paljastanut yksityiskohtia, mutta kertoi musiikin kuuntelun puhelimella sekä puhelimen ja PC:n yhteiskäytön olevan kasvamassa.

Tällä saralla matkapuhelinvalmistajilla on vielä paljon tekemistä. Nykyiset PC Suitet ovat aivan liian epävakaita ja vaikeaselkoisia. Vasemmalla kädellä softan kasaaminen ei enää jatkossa riitä, kun mattimeikäläiset yrittävät siirtää kuvia, musiikkia ja videoita puhelimistaan. Nokian tuore yhteistyö Microsoftin kanssa Windows-ohjelmissa kertoo siitä, että nykytilanteen ongelmat tiedostetaan.

Samsungin ja Sony Ericssonin johtajat sanoivat esimerkiksi 3GSM-messuilla lehdistöillallisilla, että näissä isoissa tapahtumissa joutuu kilpailemaan yhtä aikaa muiden kanssa, eikä toimittajilla tai muilla vierailla ole kunnolla aikaa tutustua tuotteisiin. Siinä lienee syy miksi monet valmistajat siirtävät merkittävimmät julkistuksensa megamessujen ulkopuolelle.

Gmailin HTML-versio avoimemmaksi

Tämä asia on osin jatkoa syksyn yksi web kaikille laitteille -kirjoitukselleni.

Googlen mainiota Gmail-sähköpostia on pitkään pystynyt lukemaan POP3-protokollaa (ja sen salausta) tukevilla puhelimilla, mutta monesti olisi kätevintä käyttää vain selainta. Tämä ei ole tähän asti onnistunut, sillä Gmail tuntui hyväksyvän vain työasemaselaimet. Kokeilin eilen uudelleen vinkin perusteella ja totesin, että sisäänkirjautumaan pääsee nyt ainakin Microsoftin Pocket Internet Explorerilla. Nokian kommareiden Operallakin login-sivu näkyy (alempi kuva), mutta jää jostain syystä jumittamaan varmenteiden kanssa, enkä pääse salasanan antamista pidemmälle.

Google ei kuitenkaan ole halunnut tai saanut kevytversioon kaikkia toimintoja, esimerkiksi asetuksia ei voi vaihtaa, suodattimia ei voi luoda, englannin kielen oikoluku ei toimi ja osoitteiden automaattitäydennys on pois käytöstä.

Vielä ollaan siis aika kaukana siitä, että web-sivut älykkäästi tunnistaisivat erilaiset päätelaitteet selaimineen ja tarjoaisivat näille optimoidun käyttöliittymän. Teknisestihän tämä ei olisi mahdotonta, koska mobiiliselaimet voidaan melko varmuudella erottaa yksinkertaisesti User Agent -kentän perusteella. XHTML:n ja dynaamisten tietokantapohjaisten sivupohjien avulla taas voitaisiin jättää esittämättä kiinteän leveyden elementit (esimerkiksi isot mainokset, kuvat ja taulukot) ja näyttää vain esimerkiksi otsikko- ja sisältötekstit ja haut ym. lomakkeet.

Jollei koko sivustoa haluta tai osata rakentaa älykkäästi erilaisille päätelaitteille, voitaisiin käyttäjä ainakin ohjata oikeaan paikkaan. Jos nykyisin menen esimerkiksi puhelimen XHTML-selaimella osoitteeseen www.nokia.com (tai vaikka www.tietokone.fi), en suoraan pääse perille kevytselaimelle optimoituun versioon, vaikka sellaiset ovat näistäkin palveluista olemassa, eikä näiden saatavuudesta edes kerrota käyttäjälle. Teksti- ja WAP-versiot pitää osata erikseen hakea jostain, usein PC:n selaimen avulla.

Skype-hypestä ja VoIPistä yleensä

Työasemien ja taskukoneiden internet-puheluohjelma Skype on saanut paljon näkyvyyttä uutisissa. Itse softassahan ei ole teknisesti mitään uutta ja ennennäkemätöntä, vaan samat asiat ovat sinänsä onnistuneet ainakin jo vuonna 2000. Silloin MikroBittiin kirjoittamani artikkeli ei herättänyt juuri mielenkiintoa, vaikka otsikossa luvattiin ilmaisia puheluita eri puolille maailmaa. Skype on ollut oikeaan aikaan liikkeellä, kun tietoisuus "laajakaistasta" on levinnyt myös massamedioihin. Toki tätä edesauttaa se, että ohjelma on sangen helppokäyttöinen ja toimii yleensä ongelmitta erilaisissa verkoissa, onhan tekijöillä tausta P2P-ohjelmien kehittäjinä.

Toinen Skypelle huomiota tuonut asia on PDA-versio, joka on viety myös muutamiin Pocket PC -pohjaisiin puhelimiin. Kyseessä on kalliiden PDA-tyyppisten laitteiden softa, jolle on vaikea nähdä suurten massojen innostusta. Se on kuitenkin heikko signaali siitä, että pikaviestit puhelut voisivat siirtyä GSM-verkoistakin avoimiin WLAN-verkkoihin.

Tärkein asia Skypen lanka- ja matkapuhelinverkkojen SkypeOut-palvelussa on huomata hinnastosta, että soittaminen esimerkiksi USA:han tai ylipäätään ulkomaille on hyvin edullista. IP-verkkoihin siirryttäessä operaattorit eivät voi enää laskuttaa puhelun etäisyydestä tai ehkä ajastakaan. Näin uskoo ainakin HP:n palvelu- ja verkkoliiketoiminnan markkinointijohtaja Joy King, joka arvioi 3GSM:ssä haastattelussani niiden operaattoreiden häviävän, jotka yrittävät jarruttaa kehitystä eivätkä hyödyntää sitä esimerkiksi IMS- ja Push-to-Talk-palveluita kehittämällä.

Skype-hype on kovimillaan USA:ssa, jossa on paljon julkisia WLAN-hotspoteja. Euroopassa ja etenkin Suomessa näitä on vähemmän. Kiinnostaviakin poikkeuksiakin on, kuten tuoreeltaan Iso-Britanniassa Broadreachin ilmainen Skype-hotspot-verkko. Tämä voi muodostua hyvinkin tärkeäksi kilpailutekijäksi, jos UMTS:n hinta ei tipu oikeasti kuluttajille soveltuvalle tasolle. Esimerkiksi Ericssonin pääjohtaja Carl-Henric Svanberg sanoi 3GSM:ssä laskeneensa bisnesmallin, jola UMTS:ia kannattaa tarjota kuluttajille kiinteään noin 45 euron kuukausihintaan.

Skypeä on imuroitu jo yli 78 miljoonaa kertaa ja maksavien asiakkaiden raja taisi ylittää jo puoli miljoonaa. Nähtäväksi jää pystyykö pieni yritys kasvamaan tätä vauhtia jatkossa. Osa matkapuhelinvalmistajista kehittää mieluummin avoimeen SIP-protokollaan perustuvia järjestelmiä kuin sitoutuu yhden yrityksen ohjelmaan. Toisaalta Skypellä on vahvoja tukijoitakin, kuten Carrier Devices ja Motorola.

Eikä puhe ole suinkaan ainut palvelu. Esimerkiksi Agile Messenger on pikaviestimenä kätevä SMS:n ja sähköpostin välimuoto, jossa muun muassa kuvien lähettäminen kavereiden koneille ja puhelimiin toimii helpommin ja luotettavammin kuin matkapuhelimille WAP-purkalla kokoon parsitulla MMS:llä. Tulevana kesänä "juhlitaan" MMS:n kolmivuotissynttäreitä Suomessa, eikä se vieläkään ole riittävän halpa ja toimiva viestintämuoto.

Riehuva opettaja kännykkävideolle

Kännykkäkamerat luovat mielenkiintoisia ilmiöitä, kuten tämä koulutapaus USA:ssa. Blogeissa ja verkkouutisissa leviävän jutun mukaan opettaja oli saanut raivokohtauksen, jonka oppilas kuvasi kännykkäkameralla 10 minuutin videoksi. Video leviää netissä kahtena eri versiona, 10-minuuttisena ja lyhennettynä.

Aiempiakin tapauksia on ollut, joissa oppilailta on takavarikoitu puhelimia esimerkiksi WC-tiloissa ja pukuhuoneissa kuvaamisen takia. Keskustelua on herättänyt myös sairaaloissa ja muissa puolijulkisissa paikoissa kuvaaminen, jonka etiikka ja säännöt eivät ole aina kansalaisten tiedossa, eikä aina paikallisessa lainsäädössäkään.

Kameroiden yleistymisellä voi tietysti olla hyviäkin puolia, kuten rikosten tekijöiden päätyminen todennäköisemmin kameralle. Tosin enpä minä menisi ryöstöä kuvaamaan, vaikka sellaisen kohdalle sattuisinkin.