Tunge se Linux vaikka... mihin

Onkohan maailmassa elektonista vempainta, johon ei olisi yritetty tunkea Linuxia? Ei varmaankaan, kun pyykinpesukonettakaan ei ole jätetty rauhaan.

Linux mobiililaitteissa tuntuu olevan erityisen kiinnostuksen kohteena, ja luinkin iPodLinux Projectin sivuilta yrityksestä purkaa ohjelmakoodia (reverse engineer, onkohan tälle suomennosta?) iPodin firmware-ohjelmistosta. Enhän minä tuosta ymmärtänyt puoliakaan, mutta kiinnostavaa hakkeritouhua silti.

Windows CE -laitteitahan on jo availtu ja jopa onnistuneesti vaihdettukin niihin Linuxia ja x86-emulaattoria Windows 9x:ää varten. Vaan milloinkohan joku purkaa vaikkapa Nokian tai Sony Ericssonin Symbian-puhelimen ja tunkee sinne Linuxin?

HP:ltä lisää iPAQ-puhelimia

Näyttää siltä, että HP:ltä tulee jatkossa entistä enemmän yhdistettyjä (converged) päätelaitteita pelkkien perinteisten PDA-laitteiden sijasta. Tuoreet huhut kertovat HP iPAQ h6700 Mobile Messengeristä, jossa on ennakkotietojen mukaan GPRS-/EDGE-datayhteydet, WLAN-tuki, QWERTY-näppäimistö ja nelitaajuusverkkojen tuki (GSM 850/900/1800/1900 MHz).

Huhut perustuvat HTC:n spekseihin USA:n tietoliikenneviranomaisen FCC:n sivuilla. HTC on taiwanilainen sopimusvalmistaja, jota HP on käyttänyt iPAQien valmistuttamiseen tähän asti.

Suomalaisittain innostusta syö se, että ihan heti ei ole ilmeisesti luvassa skandimerkistöllä varustettua versiota. Eli ääkkösiä saa hakea kissojen ja koirien kanssa kolmen sormen yhdistelmällä erikoisnäppäimien takaa. HP:n johtaja Alberto Bozzo myös sanoi minulle Cannesissa 3GSM:n yhteydessä, että WCDMA-verkkoja tukeva iPAQ nähdään vasta vuonna 2006.

HP on jo aiemmin kertonut HP iPAQ h6500 Mobile Messengeristä, josta on lyhyesti 3GSM-kommenteissani.

Push-to-Talk ja Suomi

Huonojen MMS-kokemusten takia olen suhtautunut skeptisesti laitevalmistajien ja operaattoreiden kykyyn kehittää toimivia ja erilaisten päätelaitteiden kesken yhteensopivia palveluita. Push-to-Talkista on puhuttu paljon, mutta se antaa edelleen odottaa itseään. Syynä on ollut, että operaattorit ovat odottaneet alalle yleistä standardia valmistajakohtaisten toteutusten sijaan.

Äsken luin ajanvietteeksi Siemensin 15-sivuisen selvityksen (PDF, ~393 kt) PTT:stä, joka kertoo tekniikasta erityisesti amerikkalaisten kuluttajien vastaanoton pohjalta. Tekstissä myös esitellään useita kuluttajien ja yritysten käyttötapoja ja kuvataan "pikapuheluiden" perustoimintatapa.

Tämän luettuani olen itsekin hieman optimistisempi, tällaiselle palvelulle voisi olla valmiiksi kysyntää niin kuluttajien kuin yritysten ryhmäviestinnässä. Se minulle ei vielä selvinnyt, että millaiset GPRS-asetukset tämä vaatii ja kuinka luotettavaa tekniikka on.

Mobiilivideon testausta blogissa

Päätin kokeilla miten puhelimella kuvatun videon julkaisu blogissa toimi. Video on 3GPP-formaatissa, joten sen pitäisi toistua suoraan selaimessa ainakin Apple QuickTime 6.4:n ja uudempien plugineilla.

Web-sivulle upotetun videon katseluun tarvitaan uusin Apple Quicktime 6.4 -soitin (tai uudempi). Latautuminen kestää jonkin aikaa yhteyden nopeudesta riippuen, koska videolla on kokoa yli megatavu.

Vaihtoehtoisesti klikkaa tästä oikealla hiirennapilla tallentaaksesi videon (3GPP, 1,04 Mt) kiintolevylle.

Video on Soneran Best Developers 2004 -kilpailun voittajien julkistusgaalasta. Kuva on vähän epävakaa, kun pidin puhelinta lähinnä pöydällä. Nokia 6230:n kamerakaan ei ole hääppöinen videon kuvauksessa.

Apple uudistaa iPod-soittimensa

Apple on esitellyt pääjohtaja Steve Jobsin johdolla uusia iPod-soittimia ja uudistuksia nykyisiin soittimiin. Kaikkiin malleihin jatkossa tuleva uudistus on tuplasti aiempaa pidemmän eli 18 tunnin käyttöajan tarjoava akku.

Uudet mallit ovat 6 Gt kiintolevyllä varustettu iPod mini ja ohut 30 Gt kiintolevyllä varustettu iPod photo. Lisäksi iPodien hinnat laskevat siten, että neljän ja kuuden gigatavun iPod minit maksavat 209 ja 259 euroa.

Uudet iPod photojen hinnat ovat 369 ja 469 euroa 30 ja 60 gigatavun malleille.

Samalla myynnistä poistuu nykyinen iPod 40 Gt -malli, joka ilmeisesti häiritsi 60 Gt iPod photon kysyntää.

F-Secure: Cabir levinnyt Etelä-Afrikkaan

Keskustelu kännykkämatojen kirjoittajien, torjujien ja Symbian-fanipoikien välillä kiihtyy. F-Secure raportoi blogissaan, että Series 60 -alustalla toimiva Cabir-mato olisi levinnyt jo Etelä-Afrikkaan eli 14:nteen maahan tähän mennessä. F-Securelta myös vastataan Symbian-asiantuntija Steve Litchfieldin kirjoitukseen, että kyse olisi vain tietoturvayhtiön hypestä ja pelottelusta.

Molemmat lienevät oikeassa. Tietoturvayhtiöt yrittävät innokkaasti luoda uusia markkinoita uhalla, joka ei ole vielä oikein realisoitunut. Ironisesti F-Secure Antiviruksen Series 60 -sovellus oli ensikokeilujeni perusteella niin epävakaa ja raskas (ainakin Nokia 7610:ssa), että siitä on enemmän haittaa kuin kännykkäviruksista itsestään.

Toisaalta F-Securellakin ollaan oikeassa. Peruskäyttäjät asentavat ohjelmia miettimättä seurauksia tai lukematta varoituksia. Ja varoituksiahan antaa melkein jokainen ohjelma, koska harva raskii hankkia Symbian-sovelluksille allekirjoitusta ja varmennetta.

Älypuhelimet ovat pieniä tietokoneita, joissa käytetään erilaisia palveluita ja asennetaan sitä kautta sovelluksia. Ennemmin tai myöhemmin nähdään kännykkämatoja, jotka pääsevät oikeasti leviämään.

Eniten ihmettelen kuitenkin Nokian osuutta, lähinnä sen puuttumista. Yhtiö ei tunnu tekevän tai tiedottavan aktiivisesti mitään asiassa, vaan katsoo ikään kuin sivusta virusten kirjoittajien ja torjujien keskinäistä kilpailua. Epäilemättä asiaa tutkitaan kiivaasti ainakin Nokia Mobile Softwaressa, mutta tärkeää on myös se miltä tekemiset näyttävät ulospäin. Nyt olisi hyvä näyttää enemmän siltä, että Series 60:n tietoturva on hallussa ja ongelma aiotaan ratkaista ennen kuin sitä pahasti syntyykään.

Symbian-ohjelmistoyhtiö luottaa tietoturvassa pääasiassa allekirjoituksiin ja varmenteisiin sekä siihen, että Symbian 9.0 OS:n myötä operaattori saa entistä tiukemmin päättää mitä ohjelmia puhelimiin voidaan asentaa. Tämä epäilemättä parantaa tietoturvaa, mutta voi myös luhistaa ilmaisohjelmien kehityksen. On myös kaupallisia palveluita, jotka eivät vastaa operaattoreiden taloudellista intressiä. Esimerkiksi maksuttomat pika- ja puheviestiohjelmat ovat ainakin epäsuora haastaja operaattoreiden MMS-, SMS- ja P2T-palveluille.

Lahteen avoin ja ilmainen WLAN

Monet kunnat suunnittelevat nyt tietoyhteiskuntahankkeitaan. Yksi konkreettinen tekninen ratkaisu on avata kaikille avoin langaton lähiverkko palvelemaan asukkaiden, liike-elämän, kunnan työntekijöiden ja turistien tarpeita. Avoin verkko ei maksa pikavieraillekaan mitään tai vaadi hankalia tunnuksia ja sisäänkirjautumisia.

Näitä hankkeita on jo Lappeenrannassa, Oululussa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi on Sparknetin kaltaisia puoliksi avoimia verkkoja. Seuraan liittyy Lahti, joka tiedotteen perusteella harkitsee avoimen kaupunkiverkon avaamista ydinkeskustan ja hyppyrimäkien alueilla. Soitin myös Lahden kaupungille ja kysyin lisätietoja uutiseen.

Lahden kaupungilla uskotaan, että toteutuessaan tämä parantaisi mielikuvia kaupungista niin asukkaiden, turistien kuin yritystenkin silmissä.

Lähtevän sähköpostin (SMTP) säädöt

Luultavasti yleisin mobiilisähköpostin ongelma on se, etteivät ihmiset osaa määrittää lähtevän sähköpostin eli SMTP-palvelinta oikein. Perussääntöhän on se, että käytetään sen verkon SMTP-palvelinta, jossa ollaan vieraana. Esimerkiksi Soneran GPRS-, WCDMA- ja WLAN-verkoissa oikea asetus on mail.inet.fi (tai smtp.inet.fi).

Hämäävää on se, että suunnilleen kaikissa mobiililaitteissa SMTP-asetukset ovatkin sähköpostilaatikkokohtaiset. Eli jos liikun vaikkapa kolmessa verkossa ja yritän lähettää viestejä kahden sähköpostitilin kautta, saan pyöritellä SMTP-asetuksia aika moneen kertaan. Eikä oikein missään neuvota miten nämä pitäisi määrittää.

Usein ongelma on sekin, ettei käyttäjä edes tiedä oikeaa SMTP-palvelinta. Kun on esmes satunnaisen WLAN-hotspotin vieraana, pirustako sitä selvittää oikean SMTP-palvelimen? On turha toivo, että tällaisia asetuksia neuvottaisiin helposti missään.

Olenkin ratkaissut ongelman nykyisin käyttämällä Googlen Gmailin SMTP-palvelinta, jonka kautta voi lähettää viestejä mistä tahansa verkosta tunnuksella ja salasanalla. Jostain syystä kaikki laitteet, kuten esmes Nokia 9500, eivät tunnu suostuvan yhteistyöhön Gmailin käyttämän SMTP-autentikoinnin kanssa.

Silti, kun puhutaan saumattomasta siirtymisestä verkkojen välillä, pitäisi minusta näinkin peruspalvelu saada helppokäyttöisemmäksi ja paremmin opastetuksi. Yrityskäytössä ongelma voidaan tietysti ratkaista niin, että sähköpostia haetaan tai lähetetään vain VPN-tunnelin kautta, jolloin voidaan käyttää myös yritysverkon palvelimia.