Euroopan vs. Japanin 3G

Verkkoyhtiö Ericsson on julkaissut kiinnostavan haastattelun ja tutkimuksen (PDF, 213 kt) Japanin 3G-markkinoista Länsi-Eurooppaan verrattuna. Japanissa datapalveluiden osuus liikevaihdosta on noussut monilla operaattoreilla neljännekseen tai viidennekseen liikevaihdosta, ja palvelut on osattu hinnoitella ja markkinoida kuluttajille houkutteleviksi. Mitä eurooppalaiset eivät osaa?

Japanilaiset ovat tietysti aivan erilaisia kuluttajia, jotka ymmärtääkseni juoksevat jokaisen muotioikun ja trendin perässä. Joitain asioita Japanista voisi tekstin perusteella silti oppia:

• Operaattorit myyvät palveluita, eivät tekniikkaa. Etenkin Suomessa markkinointi keskittyy tekniikkaan, esim. GPRS, MMS, Push-to-Talk, WAP tai muita termejä. Kukapa ei olisi nähnyt Soneran Pirkka-Pekka Petelius -mainosta? Voiko tuon enempää enää mennä tekniikka ja termit edellä? Missä näkyvät kiinnostavat palvelut, joiden takia kuluttaja ostaisi 3G-puhelimen?
• Palveluilla on selkeät, kiinteät hinnat. Suomessa joutuu arvailemaan paljonkohan esim. videon katselu tai uutisten lukeminen maksaa. Jos dataa siirtyy yli 100 Mt/kk, hinta saman tien moninkertaistuu. Kuluttajan on vaikea pysyä kärryillä. Nykyisin multimediaviestienkin hintoihin jo vaikuttaa onko viikonloppu vai ei.
• Palvelut ovat helppokäyttöisiä. Japanissa myydään puhelimia operaattorin brändillä, joissa on yksinkertaiset valikot ja palveluihin pääsee yhdellä napilla. Suomessa pitää osata ottaa käyttöön asetukset, etsiä jostain WAP-selain ja kaivaa kirjanmerkit. Useimmat eivät jaksa nähdä vaivaa.
• Palveluita myydään nuorille, jotka näyttävät esimerkkiä muille. Ainakin Suomessa lätkäistään sikahinnat mobiilidatalle ja sanotaan, että tämä on nyt yrityspalvelu. Nykyistä Elisan tai Soneran UMTS:ia ei kyllä ole varaa käyttää useimmilla yrityksilläkään. Alan ihmiset eivät tätä huomaa, koska eivät maksa laskujaan itse, kuten esim. yrittäjä kokee maksavansa.

En tosin usko, että itse haluaisin tai muutkaan suomalaiset haluaisivat kokonaan Japanin mallia tänne. Siellä esimerkiksi DoCoMon palvelut ovat pitkälti suljettuja, rajoittuvat usein yhden operaattorin palveluihin eikä puhelintakaan välttämättä voi valita vapaasti.

Jos kuluttaja haluaa käyttää internet-palveluita, eivät kiinteähintaiset paketit ole enää voimassa. Täällä taas mieluusti käytetään avoimia palveluita internetissä, kuten oman palveluntarjoajan sähköpostia, pikaviestejä ja TV-kanavien nettisivujen videolinkkejä.

Tekniikassa on tapahtunut edistystä sen verran, että joillakin operaattoreila, kuten Soneralla MMS- ja WAP-asetukset tulevat jo automaattisesti puhelimiin. Kokemusteni mukaan tämäkään ei vain riitä, koska varsinkin MMS toimii vielä epävarmasti. Minun tuttavistani suurella osalla on MMS-puhelin, mutta aika harva on saanut viestejä kulkemaan.

Vinkki automaattiseen Outlook-synkronointiin

Vaikka esmes Nokian PC Suite on kehittynyt aiempia versioita helppokäyttöisemmäksi ja toimintavarmemmaksi uusien 6.x-versioiden myötä, on minua ärsyttänyt MS Outlook 2002/2003:n tietoturvaikkuna, joka kyselee jatkuvasti lupaa synkronointiin.

Tämä riesa tuntuu koskevan muita kuin Microsoftin omia ActiveSync-ohjelmia, mutta siitä pääsee eroon ainakin ClickYes-ohjelmalla. Onhan tämä purkkaviritys, mutta enää minun ei tarvitse erikseen hyväksyä Outlookin synkronointia Nokia 9500:n kanssa. Taas elämä helpottui vähän.

ClickYes-kikka toimi viimeksi kokeillessani myös Sony Ericsson P910i:n PC Suiten kanssa.

Sonera nostanut MMS-viestien rajan 300 kt:uun

Sonera on näemmä vaivihkaa nostanut MMS-viestien kokorajan 300 kilotavuun aiemmasta 100 kilotavusta. Operaattori tiedotti asiasta jossain 16.11.2004, mutta itse ainakaan en tuota huomannut.

Kuvia joudutaan silti pakkaamaan jatkossakin, sillä suurin osa puhelimista ei tue yli 30, 70 tai 100 kilotavun viestejä, ja toisaalta megapikselin kamerapuhelinten tuottamat kuvat ovat yleensä 400--700 kilotavun kokoisia. Muut operaattorit eivät ilmeisesti ole muuttaneet vielä kokorajoituksiaan.

PC:n etähallintaa Pocket PC:lle

Symantec on julkistanut uuden version PC:iden etähallintatyökalustaan. Linux-tuen ja muiden uudistusten ohella kiinnostava yksityiskohta on myös se, että ohjelmiston mukana tulee client-sovellus Pocket PC -kämmenmikroille. Lisätietoa Symantecin tuote-esittelystä.

Saatavana on myös maksuttomia vaihtoehtoja, esimerkiksi VNC:stä on tarjolla Java-, Linux- ja Windows-versioiden lisäksi Pocket PC -versio. Avoimen lähdekoodin (open source) VNC:stä on myös Symbian-portaukset (Series 60 ja UIQ).

Pocket PC:n mukanahan tulee Microsoftin Terminal Services Client, mutta sillä ei omien kokemusteni perusteella tee paljoakaan ainakaan tavallisen Windows XP:n kanssa. Windows Server 2003:ssa etähallinta toimii fiksummin, koska palvelinkäyttöjärjestelmä tunnistaa laitteen ja esittää sille fiksumman etähallintaliittymän.

F-Secure: Cabir-mato levinnyt Suomeen

F-Secure raportoi webblogissaan, että väitetysti Bluetoothilla leviävää Series 60 -matoa Cabiria on tavattu jo Suomessakin, joten matoa on nyt tavattu yhteensä kuudessa maassa.

HS: Nokia kiistää Neo-musiikkipuhelimen

Tämän päivän Hesarin taloussivuilla uutisoidaan lyhyesti (vaatii tilaajatunnuksen), että Nokia Neo ei olisi tulossa markkinoille.

"Nokiasta kerrottiin keskiviikkona HS:lle, että julkisuudessa näkyneet kuvat ovat yhtiön vanhoja konseptikuvia, eikä yhtiö aio julkistaa kyseistä puhelinta."

Ministereille UMTS:ia

Hauska havainto tämän päivän Hesarista. Soneran UMTS-verkko kattaa isojen kaupunkien lisäksi muutamia satunnaisia pisteitä, kuten Nurmijärvellä Lepsämäen kylän rajalla´pienen alueen.

"Siellä asuvat muiden muassa pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd)."

Ministereiden kelpaa esitellä Suomen edistyksellisyyttä ulkomaisille vieraille, kun kolmegee toimii jo keskellä metsää ja peltoa ...

Symbian-puhelimia laitetaan jo nopeusjärjestykseen

Futuremarkin julkaistua SPmarkista ilmaiseksi imuroitavan kuluttajaversion, lisääntynee kiinnostus Symbian-puhelinten mittailuun laajemminkin. Ajoin siis itse mittaamani tulokset tietokantaan, joista selviää laitteen SPmark score (kokonaistulos, jota ilmaisversio ei kerro), 3D-tulos, suorittimen kellotaajuus (olennaisin suorituskykyyn vaikuttava tekijä tällä hetkellä) ja muuta hyödyllistä.

Omista tuloksistani näkee jo sen, että tämän hetken hitain Symbian-puhelin on etenkin 3D-suorituskyvyssä Nokian N-Gage-pelipuhelin. Tehokkain on Nokian uusi WCDMA-puhelin 6630.

Löysin myös hyvän foorumikirjoituksen, jossa on reilusti lisätietoa siitä mitä ohjelma testaa ja miksi.

SPmarkin ilmaisversion julkaisu näyttää aikaansaavan juuri sen mitä Futuremark haluaakin, eli ihmiset lähettelevät tuloksiaan nettiin ja vertailevat puhelinten suorituskykyeroja. PC-maailmassa mittailuvimma on mennyt niin pitkälle, että esimerkiksi NVidia viittaa uusien piirien 3Dmark-pisteisiin jo lehdistötiedotteissaan. Testiohjelma on vakiinnuttanut asemansa, ja sama haluttaisiin tehdä SPmarkilla.

Mobiiliia digi-tv:tä kokeilemassa

Pääsin tänään tutustumaan ensimmäistä kertaa MTV3:n, Nelosen ja Ylen DVB-H- eli "mobiilin digi-tv:n" pilottilähetyksiin. Aiemmin en ole täysin hahmottanut pointtia siihen nähden, että TV -lähetyksiä voi teknisesti katsoa UMTS-verkossakin. Tärkein juju on se, että DVB-H-tekniikka perustuu ETSI:n vahvistamaan standardiin, joka on antenniverkon digi-tv:stä (DVB-T) kehitetty broadcasting-tekniikka.

Siinä missä UMTS-verkoissa kaistaa on hyvin rajallisille käyttäjämäärille, televisioverkot on suunniteltu juuri broadcastingiin eli saman lähetyksen lähettämiseen (analogisena tai digitaalisena) suurelle määrälle vastaanottajia yhtäaikaisesti. Katsojille tämä tarkoittaa sitä, ettei käyttö maksa noin digiboksin verran päivässä, kuten UMTS-verkossa television katselu nykyään maksaa.

Suomessa pilotissa ovat mukana siis valtakunnalliset kaupalliset kanavat ja Yle. Katselin nopeasti kaikkien lähetyksiä, ja olihan kokemus hieno. Striimin laatu taisi olla luokkaa 200--300 kbit/s, ja kuva näytti 7710:n laajakuvaisella ruudulla hyvältä. Täydellinen se ei kuitenkaan ollut, sillä huulisynkka ei pysynyt kokoajan mukana. Tekniikka kuitenkin tukee sitä, että kaistaa voidaan antaa dynaamisesti lähetyksen mukaan, esimerkiksi urheilulähetys vaatii enemmän kaistaa kuin tavallisten uutisten puhuvat päät -lähetys.

DVB-H vaatii oman taajuutensa ja yhden digi-tv:n multipleksin ("muxi"), mutta ainakin Suomessa Viestintävirasto on suhtautunut asiaan tähän asti myönteisesti. Siinä missä DVB-T-tekniikalla yhteen muxiin menee muistaakseni neljästä viiteen kanavaa, DVB-H-tekniikalla noin 24 megabitin kaistaan saadaan mahtumaan ainakin Nokian arvion mukaan 10--55 kanavaa kuvan- ja äänenlaadusta (eli lähetysten bitratesta) riippuen.

Niin sanottua paluukanavaa ei DVB-H-tekniikassa itsessään ole, eli esimerkiksi ohjelmien lisätiedot, ohjelmaoppaat ja "vuorovaikutteiset palvelut" ladataan esimerkiksi GPRS-yhteydellä. Tästä ei varmaankaan muodostu ongelmaa, koska GPRS-tuki on puhelimissa valmiina ja siirretyt datamäärät ovat hyvin pieniä.

Kännykkä-tv:tä on myös tutkittu Euroopassa, ja pilottihankkeissa ihmiset ovat sanoneet olevansa valmiita maksamaan esmes viiden kanavan paketista 12 euroa kuukaudessa. Tähän tietty vaikuttaa millaista sisältöä on tarjolla, nykyisinhän ainakin suomalaisilta kanavilta tulee päivisin ja öisin lähinnä chatteja ja ostoskanavaa. Tuskin niiden katselusta kukaan maksaa? Iltaisin taas ollaan kotona sohvaperunana olohuoneessa.

Yksi pointti on sekin, että halpoja analogisia taskutelevisioita on saanut jo pitkään, mutta ne eivät ole koskaan lyöneet itseään läpi suurille massoille. Haluavatko ihmiset palvelun vuonna 2006 puhelimeensa ja vielä maksullisena? Näin tv-kanavat, operaattorit ja päätelaitevalmistajat ainakin toiovat. Ylen kanavat varmaan olisivat tässäkin "maksuttomia" eli julkisella tv-maksulla rahoitettavia.

Teknisesti DVB-H on vaikuttava, mutta se pitää nähdä itse. Hienolla tekniikalla ei kuitenkaan ratkaista näitä haasteita. Jään seuraamaan mielenkiinnolla millaisia ovat lopulliset palvelut sitten vuonna 2006.

Elisan vaisu 3G-avaus

(Päivitetty 23.11.2004 klo 20.17: korjasin Elisa GPRS Pro -palvelun vanhan hinnan)
Elisa avasi tänään UMTS-verkkonsa kaupalliseen käyttöön. Suuria julkistuksia tai yllätyksiä ei tullut kuluttajapuolelle, mutta yrityspalveluissa oli enemmän kerrottavaa. Alla tiivistettynä tärkeimmät kohdat niille, jotka eivät seuranneet päivän uutisvirtaa:

• UMTS toimii aluksi pk-seudun lisäksi seitsemällä paikkakunnalla: Joensuu, Kuopio, Oulu, Salo, Tampere, Turku ja Vaasa. Elisan mukaan verkko kattaa reilut 20% suomalaisista, 3G-lupaehdon vaatima peitto olisi 35%.
• Verkko laajenee vuonna 2005 suurimmissa kaupungeissa.
• Datahinnoittelu on sama kuin GPRS:llä ja EDGE:llä (EGPRS) nykyisin, mutta 100 Mt/kk sisältävän datapaketin hinta laskee 17,70 euroon kuukaudessa (aiemmin 19,95 euroa). Palvelun uusi nimi on Elisa Prodata 100.
• Elisa tuo markkinoille Vodafonen GPRS+WCDMA-datakortin kannettaville, hinta 450 euroa. Kortin on valmistanut Option.
• Ei uusia sisältöpalveluita tai räätälöityjä 3G-puhelimia.
• Yhteistyö Fujitsu Servicen kanssa, Elisa kumppaniksi. Aiemmin Fujitsu on keskittynyt Finnetin verkossa palveluiden tarjoamiseen virtuaalioperaattorina. Fujitsulta ei vielä ainakaan myönnetty, että yhteistyö Finnetin kanssa päättyisi.

Ilmainen Symbian-benchmark julki

PC:n näytönohjainten ja suorittimien mittaustyökaluista parhaiten tunnettu Futuremark on julkistanut Symbian-älypuhelinten mittausohjelmastaan ilmaisen kuluttajaversion. SPmark04 ajaa OpenGL ES -standardin suorituskykytestin ja antaa vertailukelpoiset suorituskykytulokset UIQ- ja Series 60 -puhelimista. Ohjelma on saatavana lähiaikoina ilmaiseksi.

Ilmaisessa kuluttajaversiossa ei ole yhtä kattavia diagnostiikka- ja mittaustyökaluja kuin yritysversiossa (US$250) tai sovelluskehitysversiossa (US$6000). Sen tavoite lienee saada ohjelmalle laaja käyttäjäpohja ja näin herätellä laajempaa kiinnostusta älypuhelinten suorituskyvyn vertailuun.

Futuremark kertoo kehittäneensä ohjelman yhdessä mm. ATI:n, Bitboysin, Intelin, Nvidian ja Powevr:n kanssa.

Nokia-vuoto: iPod-klooni?

Nettihuhujen ja foorumeille vuotaneiden kuvien mukaan Nokialta on tulossa iPodia jäljittelevä musiikkipuhelin samantapaisella valikoilla ja wheeler-navigointitoiminnolla.

Musiikkipuhelinta on Nokialta toki odotettukin, ja pariin kertaan yritettykin, mutta toivottavasti jo tähän saataisiin edes lisävarusteena hyvälaatuiset kuulokkeet.

Muita toiveita musiikkipuhelimen ominaisuuslistalle ovat olleet SD-muistikorttipaikka ja puhelimen sisäinen kiintolevy, joista jälkimmäistä ei tämän vaiheen käsitysten mukaan ole tulossa ensimmäiseen malliin.

Pathway to Glory tulossa 26.11. -04

Olen melkein viikon myöhässä, mutta pakko tämä on silti mainita. Nokian julkaisema ja RedLynxin kehittämä Pathway to Glory on valmistunut. Kyseessä on vuoropohjainen strategiapeli N-Gagelle. Tapaus on merkittävä siksi, että PtG:stä odotetaan ensimmäistä merkittävää killer-appia N-Gagelle. Se tulee myyntiin ensi viikon torstaina eli 26.11.

Aiemmin kokeilin yhden tehtävän demoa, joka teki vaikutuksen. PtG on kehitetty varta vasten N-Gagelle, joten pystysuuntainen näyttökään ei siinä ole rasite. Ja GPRS-yhteys riittää hyvin vuoropohjaiseen moninpeliin.

Tapaus on tietysti merkittävä myös suomalaiselle peliteollisuudelle ja osaamiselle. Jos PtG menestyy ja siivittää N-Gageakin nousuun, RedLynxin kavereille riittää taatusti enemmän töitä kuin ehtivät tehdä.

Pelin voi jo ennakkotilata ainakin play.com:sta noin 36 eurolla.

Mitä jos mobiililaite katoaa tai varastetaan

Yksityiskäyttäjille mobiililaitteen katoamisen tai varkauden suurin tappio on rahallinen, mutta kuinka moni yritys tai yrityksen työntekijä miettii mitä tapahtuu, jos työkäytössä oleva kommunikaattori tai PDA katoaa tai varastetaan? Valmistajat eivät ainakaan vielä pääasiassa huomioi tätä.

Pisimmällä tietoturvassa on minusta HP, jonka yrityssarjan Pocket PC -laitteissa on aika monitasoinen tietoturva. Vanhoissa h5000- ja uusissa hx2000-sarjan laitteissa on biometrinen sormenjälkilukija salasanan vaihtoehdoksi tai rinnalle. Ihmisillä on tapana keksiä helposti arvattavia salasanoja ja PIN-koodeja, mutta sormenjälkeä ei tarvitse muistella. Lisäksi HP:llä on nykyisin esiasennetuna ProtectTools-ohjelmisto, jolla tiedostot salakirjoitetaan taustalla.

Tietoturvaa parantaa se, että jos sormenjäljen luku ei onnistu ja salasana annetaan väärin vaikkapa kolmesti, laite resetoi itsensä tehdasasetuksille ja yrittää näin estää tietojen joutumisen vääriin käsiin. Muistikortin tiedot voidaan salata esimerkiksi AES- tai Blowfish-algoritmeillä.

Perjantain vietin firman koulutus- ja tiedotustilaisuudessa, jossa tein koko päivän muistiinpanoja 9500-kommarilla. Tajusin, että jos olisin unohtanut laitteen päivän päätteeksi taksin takapenkille, olisivat monet liikesalaisuudet lukuineen ja vuoden 2005/-06 arvioineen voineet vuotaa ulos. Laitteessa ei ole juurikaan tietoturvaominaisuuksia esiasennettuna, mutta saatavana on toki edullisiakin salausohjelmia. Mutta puhutaanko tietoturvasta laitteita myydessä?

Jos tietoturvan jättää huomioimatta, voi käyttäjä tai työnantaja syyttää vain itseään. Kommarin tai PDA:n sisäiseen muistiin ja etenkin muistikortille mahtuu kuitenkin paljon esimerkiksi arvokkaita Excel-, PowerPoint- ja Word-dokumentteja sekä sähköpostiviestejä.